Vuosi 2022

Raportti ensimmäiseltä hankevuodelta 2022

Tavoitteemme ovat:

Saada aikaan välittömiä parannuksia lasten kouluhyvinvoinnissa kuromalla umpeen oppimisvajetta.
Tarjota yhdenvertainen mahdollisuus vähävaraisten perheiden lapsille menestyä koulutyössä.
Tarjota merkityksellinen vapaaehtoistyön muoto, jossa toiminnan sisältö ja kesto on tarkkaan määritelty.
Kehittää tehokas tapa auttaa ja vetovoimainen vapaaehtoistyön malli nuorille aikuisille.
Vahvistaa Pelastakaa Lasten globaalia brändiä toimimalla strategisten linjausten ja mission mukaisesti.

Arvosanat ylös -hankkeessa vapaaehtoiset korkeakouluopiskelijat auttavat matikassa yläasteen ja toisen asteen oppilaita, joilla on halu kohentaa heikkoa matikan arvosanaansa. Vapaaehtoiset toimivat hankkeessa mentorin statuksella ja kaveriperiaatteella. Auttamisen ideana on, että mentori avaa niitä matikan ongelmia, mitä oppilas tuo aktiivisesti esiin. Mentoritunti on kerran viikossa kuuden viikon mittaisella jaksolla. Kansalaistoimintaan pohjaava mentorointi ei korvaa koulujen velvollisuutta järjestää oppilaille mm. tukopetusta.

Vuoden 2022 aikana:

Järjestettiin yhteensä 291 matematiikan mentorituntia etäyhteyksin.
Apua saaneita lapsia ja nuoria oli yhteensä 55, joista
lukioissa 14 oppilasta
yläasteen
7. luokilla 18 oppilasta
8. luokilla 12 oppilasta
9. luokilla 11 oppilasta.
Äidinkielekseen muu kuin suomi, ruotsi tai saame ilmoitti 18 oppilasta.
Oppilaita oli 15:ltä Helsingingin koululta

Mentorointi päättyi 35 oppilaalla. Heistä 28 onnistui nostamaan matematiikan kokeiden arvosanaa vähintään yhdellä numerolla alkutilanteeseen verrattuna. Muutamalla arvosana nousi jopa kiitettävään. Mentorointi jatkuu 20:llä oppilaalla, jotka tulivat mukaan vuoden lopulla. Tulokset heiltä saadaan kevätlukukaudella 2023.

Vapaaehtoiset
Toiminnassa oli mukana 40 mentoria, joista 28 opiskeli Aalto yliopistossa, 11 Helsingin yliopistossa ja yksi Metropolia AMK:ssa. Mukana oli kolme kansainvälistä opiskelijaa, jotka antoivat mentoritunteja englannin kielellä. Vapaaehtoisista oli miehiä 21 ja naisia 19, ikähaitari oli 20–30 -vuotta.

Mentorisuhteet
Ennen mentorointijakson aloittamista järjestettiin tapaaminen oppilaan, huoltajan, mentorin ja hankkeen työntekijän kesken. Tapaamisessa kartoitettiin matematiikan ongelmakohtia ja käytiin etätuntien tekniikka läpi. Hankkeen työntekijä oli tiiviissä vuorovaikutuksessa sekä oppilaan ja huoltajan, että vapaaehtoisen kanssa koko mentorijakson ajan. Työntekijä kirjasi mentorisuhdekohtaiseen päiväkirjaan ilmi tulleita ajatuksia, palautetta ja tuloksia. Mentoroinnin tuloksellisuutta arvioitiin sekä vapaaehtoisen että oppilaan ja huoltajan avoimien kommenttien pohjalta. Palaute oli kaikilta osapuolilta hyvin myönteistä.

Apua tarvitseville oppilaille pystyimme tarjoamaan mentorin melko nopealla aikataululla, koska markkinointia kohdistettiin kouluille sitä mukaa, kun mentoreita ilmoittautui toimintaan. Odotusaika oli keskimäärin 2-3 viikkoa. Oppilaalla oli myös mahdollisuus lainata tablettilaite tai digitaalinen piirtopöytä mentoroinnin ajaksi.

Palautetta:
Perheet: Havaittavissa on ollut positiivisia vaikutuksia koulunkäyntiin ja motivaatioon yleisemmin. Suurin osa oppilaista on ilmoittanut, että matikka ei tunnu enää niin haastavalta kuin ennen. Tämä näkyy nuorilta tulleissa kommenteissa kuten ”matikan tunti ei enää ahdista” tai ” vihdoinkin ymmärrän mitä matikan opettaja puhuu.” Huoltajien mieli on keventynyt, kun lapsi on saanut apua, jota itse ei ole pystynyt antamaan. Oppilaat ovat toivoneet mentorointia muihinkin oppiaineisiin.

Vapaaehtoiset: Suurin osa toiminnassa mukana olleista vapaaehtoisista kertoo pitävänsä tärkeänä sitä, että toimintaan pääsee mukaan matalalla kynnyksellä. Kynnys auttamiseen ja oman osaamisen jakamiseen on pieni, kun tietää että toimintaan voi sitoutua vain kuudeksi viikoksi kerrallaan. Useimmat pitävät tärkeänä myös sitä, että vapaaehtoisen työnkuva on selkeä. Myös joustavuutta ajan ja paikan suhteen on pidetty hankkeen suurena vahvuutena. Kun oppilas on kohentanut matikan osaamistaan ja saanut paremman koenumeron, niin ilo on mentorin ja oppilaan välillä molemminpuolista. Vapaaehtoistyö on palkitsevaa, kun näkee, että on voinut auttaa konkreettisesti oppilasta hänelle tärkeässä asiassa.

Palaute mentorilta, jolla on ollut jo neljä oppilasta:
”Lähdin mukaan vapaaehtoistoimintaan, kun etsin harrastusta opiskelun ohelle ja huomasin, että Helsingin Pelastakaa Lapset hakee vapaaehtoisia matikkamentoreiksi koululaisille. Mentorointiohjelmaan oli matala kynnys hakea mukaan, koska siihen voi sitoutua vain kuudeksi viikoksi kerrallaan. Kun mentorointi järjestetään etätapaamisina, se tekee vapaaehtoistyöstä myös joustavaa.
Toiminnan joustavuus ja oppilailta saatu hyvä palaute, ovat motivoineet jatkamaan mentorina. Yleensä mentorointiohjelmaan hakevilla oppilailla on ollut peruslaskutaito hallussa, mutta jokin laskemiseen liittyvä yksityiskohta on unohtunut. Tämän vuoksi tehtävät menevät väärin ja matikka tuntuu hankalalta. Mentorointi on ollut itselleni melko vaivatonta, ja on mukava nähdä, kuinka nopeasti oppilas voi saada mentoroinnin avulla itseluottamusta osaamiseensa.”

Yhteenveto

Olemme kehittämässä uuden toimintamallin tukemaan lasten kouluhyvinvointia ja koulussa pärjäämistä. Lyhytaikaisella mutta yksilöllisellä tuella on saatu jo hyviä viitteitä siitä, että toimintamallimme toimii, koska monet oppilaat ovat todellakin saaneet tarvitsemansa avun matikan oppimisvajeeseen. Oivaltavan oppimisen kokemukset ovat innostaneet ja vahvistaneet oppilaan käsitystä siitä, että matikkaa voi sittenkin oppia. Tämä kokemus innostaa myös yhdistystämme jatkamaan lasten auttamista pärjäämään koulussa.

Olemme onnistuneet kehittämään vetovoimaisen kansalaistoiminnan mallin, jossa vapaaehtoiselle on määritelty tarkkarajainen, lyhytaikainen sekä ajan ja paikan suhteen joustava tehtävä. Olemme saaneet vapaaehtoistyöhön mukaan nuoria aikuisia, joiden on helppo lähestyä ja auttaa murrosikäisiä lapsia ja nuoria. Onnistumisena voidaan pitää myös vapaaehtoisten sitoutumista hankkeeseen, sillä 40:stä vapaaehtoisesta 30 jatkoi ensimmäisen kuuden viikon jakson jälkeen joko saman tai uuden oppilaan kanssa. Kynnys hakea mukaan toimintaan on selkeästi matala ja toimintamalli vetovoimainen, koska opiskelijoiden määrä on ylittänyt odotukset.

Järjestämillämme mentoritunneilla edistimme Helsingissä Pelastakaa Lasten strategista tavoitetta parantaa lasten luku- ja laskutaitoa kaikkialla maailmassa vuoteen 2030 mennessä. Vahvistimme toiminnallamme Pelastakaa Lasten globaalia brändiä, jonka mukaan tehtävämme on saada aikaan välittömiä parannuksia lasten arkeen. Oppimisen ilon kokemukset ja kohentuneet arvosanat vahvistivat lasten itseluottamusta koulussa pärjäämiseen ja lisäsivät heidän kouluhyvinvointiaan.

Aivan täysin ilman haasteita ei hankkeen ensimmäisenä toteutusvuonna selvitty. Joskus oppilaan motivaation puute saattoi muodostua haasteeksi oppimiselle tai oppilaalla saattoi olla ammattiosaamista vaativa oppimisen vaikeus, jolloin vapaaehtoisella ei välttämättä ollut riittävää osaamista oppilaan tukemiseen. Hankkeeseen saatettiin joskus hakeutua mukaan jonkin muun syyn kuin matikan haasteiden takia. Usein motivaatio-ongelmat tai muut vaikeudet tulivat kuitenkin esiin jo alkukeskusteluissa, jolloin jo huomattiin, että tarjottu tuki ei ehkä ole riittävä tai tarkoituksenmukainen. Keskusteluissa tuotiin silloin esiin muut mahdolliset tuen muodot esim. keskusjärjestömme tuottamat tukiperhe ja/tai -henkilöpalvelut.